Ryynästen Sukuseuran sukututkimuksen tilannekatsaus

 Hallituksen kokouksessa 5/2008 15.11.2008 päätettiin aktivoida sukututkimustiedon keräämistä. Ensiksi on tarkoitus kerätä yhteen jo tehdyt tutkimukset ja toiseksi jatkaa tutkimusta puuttuvilta osin. Lopullinen tavoite on saada Suomen ja ulkomaille muuttaneet Ryynäset kirjoihin ja kansiin tietoineen, juttuineen ja kuvineen siinä laajuudessa kuin se on mahdollista.

 Tilanne Sukukirjat-hankkeessa:

1. Ryynästen Sukukirja, osa I (Pohjois-Savo)    julkaistu v. 2012

 Seuraavat tutkijat ovat olleet suurimpia tiedonantajia:

  Kari Strömbergin omat  aineistot, joita hän on pitänyt runkona sisällön painottuessa Karvasalmen kylään ja 1500-1850 lukuihin.

Mirja Lehikoisen aineisto koskien Jynkänniemen kylää. Häneltä on lisäksi erittäin paljon laadukasta kirjoitusaineistoa, joka myöhemmin sisällytetään mukaan SukuJuttuihin tai erilliseen tekstiosaan.

Liisa Höltän ja Veikko Ryynäsen aineistot koskevat Lukkarilan, Pajujärven, Koppolan ja Ollikkalan kyliä. Liisa Höltältä on lisäksi erittäin paljon laadukasta kirjoitusaineistoa.

Marketta Partasen aineistot käsittelevät Karvasalmen ja Naarvanlahden kyliä.

Veikko Lämsä on lähettänyt Karvasalmen Kaijansalon Vilppu ja Paavo Ryynästen sekä muuta Karvasalmen sukuaineistoa.

Sirkka Pintilältä on tullut Karvasalmen Askolan eräät sukuhaarat. Luvannut tarvittaessa lisää aineistoa.

Sukutietokyselyihin vastanneiden aineisto on tallennettu.

Erittäin arvokas prof. Veijo Saloheimon tutkimus Ryynäsistä 1500-1600 -luvulta löytyi arkistosta. Yhden sivun koonti.

  

2. Ryynästen Sukukirja, osa II (Pohjois-Karjala) julkaistu v. 2012

Kirjan aineisto koostuu: 

  Heikki Kokkosen vuonna 1921 tekemän sukututkimuksen Pohjois-Karjalan Ryynäsistä, jota tutkimusta Onni Ryynänen on myöhemmin täydentänyt.

Urho Virkkusen keräämää ja tallentamaa aineistoa

Pentti Ovaskaiselta saatu sukututkimusaineisto.

Yli neljäkymmentä yksittäistä sukuselvitystä lomakkeilla ja muulla tavalla.

Jäseniltä palautelomakkeilla saatuja tietoja, lisäyksiä, korjauksia.

 

 3.  Tilanne Peräpohjolan ja Pohjois-Pohjanmaan sukuhaarojen tutkimuksessa

Sukututkimusosuuden ja tekstien muokkauksen tekee Helena Ryynänen Espoosta, ja osaprojektin koordinoijana on  Seppo Gumse Tervolasta.

Koska Pohjois-Pohjanmaan sukuhaarat ovat sammuneet Ryynänen-nimisinä 1800-luvun alkuvuosina, niitä ei kovin laajasti esitellä.  Lisäksi niiden tutkiminen on hyvin hankalaa, koska alueen asiakirjoja ei ole kovin hyvin säilynyt 1700-luvun alkuvuosikymmeniltä.

Peräpohjolan sukuhaaroja on alun perin ollut kahdella eri paikkakunnalla: Tervolassa ja Karungissa.

Peräpohjolan sukuhaarojen tutkimus on muuten melko ongelmatonta, mutta 1900-luvun tietoja puuttuu paljon! Sukututkijahan ei nykyisin pääse kirkkoherranvirastoihin tutkimaan, eikä Kansallis- ja maakunta-arkistoissa ole noin sataa vuotta uudempia kirkonkirjatietoja, joten lähes ainoa keino on saada tietoja suvun jäseniltä itseltään. Satunnaisesti tietoja tosin löytyy myös matrikkeleista, muista sukukirjoista ja hautakivistä, mutta näiden avulla ei pysty tekemään systemaattista sukututkimusta. Jos siis kuulut Peräpohjolan sukuhaaroihin, lähetä tietosi kirjaa varten. Näiltä nettisivuilta löytyy kaavake ja lisätietoja.

Valokuvia on saatu kirjaa varten jonkin verran, mutta niitäkin kaivataan lisää. Niitä voi postittaa Helena Ryynäselle. Mikäli lähettäjä ei saa skannattua paperikuvia itse, ne voi lähettää Helenalle skannattaviksi.
Tarinoita, muisteluita ym aineistoa ei ole toistaiseksi juuri saatu.

Kirja etenee kuitenkin, ja tavoitteena on saada se valmiiksi kesällä 2014.

Pohjoisen Ryynäsille aiotaan pitää syksyllä 2013 kaksi samanlaista tilaisuutta, joissa voi antaa tietojaan ja saada informaatiota kirjaprojektista. Toinen tilaisuus olisi pääkaupunkiseudulla ja toinen Pohjois-Suomessa.

4. Tilanne Hämeen Ryynästen sukututkimuksessa

Hämeestä löytyy kaksi Ryynästen sukuhaaraa: Hollolan Paimelasta ja Nastolan Ahtialasta. Kyseiset sukuhaarat ovat olleet em. paikkakunnilla jo 1700-luvun alussa. Näistä tehdään ehkä tulevaisuudessa Ryynästen sukukirjan osa IV, mikäli tekijä löydetään.

Paimelan sukuhaarasta on olemassa äänekoskelaisen Veikko Ryynäsen teettämä esipolvitutkimus. Siitä puuttuu 1900-luku suurimmaksi osaksi, ja lisäksi sukupolvet ennen 1700-luvun puoliväliä, koska Hollolan kirkonkirjat paloivat v. 1756.

Ahtialan sukuhaarasta ei ole sukututkimusta ainakaan sukuseuran tiedossa. Helena Ryynänen on selvittänyt hiukan Ahtialan sukuhaaraa ja todennut, ettei sillä näyttäisi olevan sukulaisuutta Hollolan sukuhaaran eikä minkään muunkaan Ryynäs-sukuhaaran kanssa.